10.09.2010

Mä en sitten millään jaksanu seistä aloillani kokonaista viittätoista minuuttia, mitä mun harjaus kesti. Kun sellanen kaks minaa oli menny mä halusin jo pois. Kaviollani hienosti kaaputin, mutta sain vaan ilkeän tiuskaisun tyyliin "jalka alas." Mälsää, no mä aloin sitten heitellä päätä niin, että korvat soi ja tulipa siinä stepattua omia kuvioitakin. Harmi vaan, et mun hoitotytön varpaat jäi alle - tosin, sehän se ei väistäny vaikka isompi tuli kohti, mokoma. Kun olis pitäny seistä ihan kiltisti yks jalka kerrallaan ylhäällä, ni mä aloin rimpuloida ja loikkasinpa vähän eteenpäinkin, niin että hoitajatyttö ihan ärähti! No, kyl mä sitten ihan kiltisti annoin sen raukan hoitaa mut loppuun, mut kun piti seistä ihan aloillaan et se nousis kyytiin, ni haloo!? Ei kukaan jaksa niin kauaa paikallaan kykkiä, mä lähdin heti kävelemään ja painoin pääni kiltisti maahan, jotta tytön ainoa tuki, minun kaulani katosi ja tyttö muksahti satulasta jo alkukäynneistä. Jihaa, FREEDOM! Laukkasin ihan villisti maneesia ympäri, mut kukaan ei lähtenykään mun mukaan. Miksvai?

Edellisestä voitkin päätellä, että Limppu on varsinainen salamanteri. Tamma on oikea sporttimalli, eikä haluaisi koskaan pysähtyä aloilleen, vaan jos saisi itse päättää, laukkaisi maapallon ympäri ja vielä toisenkin kerran, kunnes vanhuuttaan laiskistuisi. Harjausoperaatiotkin tuntuvat olevan liian pitkästyttäviä tälle ponille, mutta kun puhutaan puolentunnin kengityksestä tai muusta vastaavasta operaatiosta, tarvitaan usein rauhoittava annos. Limppu ei ole lainkaan ilkeä, se ei pure tai potki, vaan on todella utelias ja ystävällinen. Limppu onkin melkoinen seurapeipponen, joten sen kanssa on mukavaa viettää aikaa.

Tämä sporttimalli ei oikein tunnu ymmärtävän kouluratsastukseen tarvittavaa malttia. Kokoaminen tuolla, puolipidätteet tässä, sitten avoon ... Limppu säätää ja sählää omia kuvioitaan, pukittelee laukannostoissa ja on muutenkin turhan reipas. Toisinaan tuntuu, että Limppu kuvittelee olevansa poniraveissa, eikä kouluradalla. Muotoa ja liikettä Limpulta löytyy, mutta kiinnostusta kouluratsastukseen ei sitten pätkääkään.

Esterata siintää edessä. Limppu kulkee pää korkealla ja hörisee ajatukselle esteradasta. Kun työskentely aloitetaankin suurella pettymyksellä - vaivaisilla puomeilla Limppu vähän liiottelee ja loikkii puomeja, kuin mitäkin GP -tason oksereita. Limppu rakastaa esteitä ja se tekee niillä töitä mielellään. Pidätteet menevät kutakuinkin aina perille ja eteenpäinpyrkimyksessä ei muutenkaan ole ongelmia. Huonoon paikkaan ajautuessaan Limppu selvittää tilanteen hyppäämällä mahtavan kenguruloikan tai on se joskus kiertänytkin esteen. Tosin kieltäytyminen on hyvin harvassa, Limppu ei kyttää esteitä vaan hyppii niitä tottuneesti ja varmoin ottein.

Maastoon Limppu lähtee terhakkain mielin. Pienet pukkirevittely ovat sen mieleen, etenkin kun kaveri on mukana. Mikä olisikaan sen kivempaa, kuin saada kaveri mukaan kilpailuun, Limpulla kun on pettämätön voitontahto. Limppu ei pelkää mitään ja on täysin liikennevarma. Reippaana Limppu on hyvä sijoittaa porukan keskelle, ei ihan eteen, jotta se ei pääse ryöstäytymään käsistä. Maastoesteillä Limppu on melkoinen taituri, mutta se pääsee niistä nauttimaan vain harvoin, sillä maastoesteratamme korkeus on turhan haasteellinen näin pienelle ponille.

Uudet paikat, mukaan lukien kilpailupaikat ovat Limpusta mielenkiintoisia. Se kulkee pää korkealla ja hirnahtelee toisille kimeitä hirnahduksia. Limppu rakastaa esiintymistä, ja kuten sanottu sillä on pettämätön voitontahto. Limppu puhkuu kisahenkeä ja antaa usein parhaimpansa radoilla, kuin radoilla. Kouluradoillakin se selvästi yrittää, mutta kun ei kiinnosta niin sen ajatukset heittävät välillä mahdollisiin oripoikiin tai sitten "pelottaviin" vihreisiin miehiin kouluradan aidan takana.

Isä Jöran of Jewel on mitä silmiinpistävin voikkoine väreineen, ja raamikkaine muotoineen. Metrin korkuinen lihaskimppu on Limpun ylpeydenaihe, ja varmastikin myös esikuva. Jöranin villit puolet ovat periytyneitä ominaisuuksia, sillä Limppu on vähintään yhtä lailla riekkuvaista sorttia, kuin Jörankin. Jöran on kilpaillut varsin hyvin esteratsastuksessa, tasolla 60-70cm.

Isänisä Viehättävän Veritahra on komea ruunikko, 101 senttiä korkea oripoika. Verry on luonteeltaan varsinainen metkuilija, se karkailee ja napostelee kaikkea tielleen osuvaa, kun silmä hetkeksikin välttää. Lieneekö Verrystä peräisin tämä ilkikurinen kujeilu Limpunkin kanssa! Verry on pärjännyt hienosti kouluratsastuksessa tasolla helppo C ja B.

Isänemä KRB Kasimira on kaunis tummanrautias ponityttö. Miira on shetlanninponi suurella S:llä, eli pieni ja pippurinen. Miirasta sanotaan, että se osaa olla nallekarhu joinakin päivinä, mutta todellisuudessa poni on kaikkea edellämainittua, sekä sen lisäksi varsin malttamaton. Malttamaton? Kuulostaa samoilta piirteiltä, mitä Limpustakin löytyy! Miira on kilpaillut este- ja kouluratsastuksessa menestyksekkäästi aina tasolla, 60-70 cm ja He B. Kaiken lisäksi Miira on kantakirjattu toisella palkinnolla.

Emä Bye Beyondie eli tutummin Beetta on kuvankaunis shetlanninponitamma, karvapeitteeltään musta. Beetta on kiltti ja rauhallinen, ihmisystävällinen ja hellyyttävä - tosin ponimaiset piirteetkin löytyvät! Beetta on kilpaillut esteratsastuksessa hyvällä menestyksellä jopa 60 ja 70 senttisiä luokkia. Beetta kantaakin useita arvonimiä, kuten VIR MVA Ch plus, että se on kantakirjattu hienosti toisella palkinnolla.

Emänisä JW's Rilley Phoenix on upea rautias herrasmies. Rilley on taas hieman erilainen persoona, kuin rauhalliset ja kiltit Helmi ja Beetta. Rilley on ponimainen rämäpää, mutta kuitenkin rauhallinen ja kiltti. Rilley osaa olla uppiniskainen halutessaan ja sillä on tapana päätää asioistaan itse. Itsepäisyydestään huolimatta Rilley on pärjännyt hienosti esteratsastuksessa, ja on sijoittunut aina tasolla 70 asti!

Emänemä JW's Bey Helmin on upea rautias ponitamma, 101 senttiä korkea. Helmi on ystävällinen, rauhallinen ja tasainen moniponi. Helmi soveltuu niin lasten, kuin aikuistenkin käteen ja taitaa vähän joka lajia! Syystäkin Helmeä kutsutaan oikeaksi prinsessaponiksi, tammahan on muutenkin oikein hyvin pärjännyt esteratsastuksessa aina tasolla 50-60 cm.

Päiväkirja & valmennukset

Minkälainen talli on nimeltään Kiero? Ovatko kaikki selkäsi takana kujeilevia täysin kieroutuneita tyyppejä? No ei ole. Kiero vaan on hauska ja lyhyt, perussuomalainen nimi, kuten haluan sen olevan. Ei yhtään liian mutkikas, ja on perushelppo muistaa. Mainittakoon nyt vielä varmuuden vuoksi, että Kiero on täysin virtuaalinen talli, eli mitään ei tapahdu in real life.

Olisin voinut vielä vuosi sitten kirjoittaa, että tallilla on hyvin lyhytkantoinen historia, mutta nyt ovat ajat muuttuneet. Kierolla on useampaa eri nimeä, ulkoasua, pääperiaatetta ja hevoslaumaa takanaan - ja tässä sitä nyt ollaan! Kiero valmistui ratsuponitalliksi vuonna 2008 ja toimi ratsuponeja kasvattaen melko hyvän tovin. About puolenvuoden tauon jälkeen talli vaihtoi nimensä Frenetic Poniesiin ja jatkoi edelleen ratsuponien kasvatuksella. Pikkuhiljaa kuitenkin into näihin poneihin hälveni uudelleen, mutta tallin pidon lopettaminen ei tullut enää kuuloonkaan. Niinpä tartuin reippaasti toimeen ja vaihdoin tallin kaikki periaatteet uusiin puihin. Nimeksi tuli Hengähdys ja kasvatusroduksi suomenhevoset. Aikojen saatossa haalin Hengähdykseen todella kivan ja näppärän pienen hevoslauman, ja täällä sitä edelleen mennään. Nyt kuitenkin tuli taas nimenvaihto eteen, ja nimeksi valittiin Kiero. Tällä nimellä olemme olleet toiminnassa jo täyden vuoden! :)