Luonnekuvaus

Raulus on ihastuttava seikoitus isänsä upeaa ja huoletonta luonnetta, varustettuna äitinsä pienellä diivamaisuudella. Rauluksen kanssa tulee helposti kuka tahansa toimeen, ori kun viihtyy käsiteltävänä. Isänsä kaltoin se on miellyttämisenhaluinen ja rohkea. Ratsastaessa Raulus on kapasiteetikas ja herkkä, mutta ei taivu kaikkien muottiin.

Hoitajille Raulus on ihanteellinen tapaus, ori ei näyki tai potki, harvoin edes luimistelee. Harmitonta kuopimista se harrastaa tylsistyessään, mutta ilkeä se ei missään tapauksessa ole ihmisille tai muille hevosillekaan. Eläinlääkäri ja kengittäjä talsii orin karsinaan aina hymyssä suin, koska Raulus ei osaa varautua pahimpaan. Jos oria kohtelee ihminen tai hevonen huonosti, kyllä se osaa kipakasti sanoa vastaan. Oria täytyy siitä huolimatta, että se on kiltti ja sosiaalinen osata käsitellä hellävaroen ja lempein ottein. Äkäinen vyönkiristys saattaa saada sen vaistomaisesti potkaisemaan ja tätä emme halua sille opettaa. Varustessa Raulus on tavanomaisesti ihan simppeli. Ori ei pullistele tai vastustele satulointia ja sujuupa se suitsituskin varsin rivakasti.

Ratsuna Raulus on todella herkkä. Se kuuntelee pienetkin painoavut tarkasti ja vaatiikin ratsastajalta vakaat ja itsetietoiset avut. Raulus ei suutu ratsastajan epäonnistuneista tai hieman liian rajuista apujenkäytöstä, mutta se alkaa helposti vastustella pää korkealla ja vauhtia hidastamalla. Pahimpaan tilanteeseen Raulus ajautuu, jos ohjista vetää ja jaloilla paukuttaa. Tällaisessa tilanteessa ori voi heittää mielenosoitukselliset pukitkin. Herkkä ja tasainen ratsastaja saa Rauluksesta hyvin esiin sen parhaat puolet, mutta jotta Rauluksesta saa kaiken irti tarvitaan sitä maagista yhteensopivuutta. Vaikka olisi kuinka tasainen ja osaava ratsastaja, Raulus toimii kyllä moitteettomasti, mutta ei anna sitä jotakin. Rauluksella on upeat liikkeet ja ryhdikäs muoto, joten se sopii erinomaisesti kouluradoille. Vaativammatkin kouluratsastuksenliikkeet tulevat orilta, kuin luonnostaan.

Esteillä Raulus viihtyy myöskin, eikä ori ole ihan tumppu tässäkään hommassa. Ajan myötä olemme kuitenkin huomanneet, että orin ura on kouluradoilla. Raulus on hieman piittaamaton puomeihin osumisesta, ja siksi se kolhii itseään usein. Raulus osaa katsoa hienosti paikkaa ja sen laukka on tahdikasta ja hyvin muokattavissa. Ori suostuu pidentämään ja lyhentämään ratsastajan tahdon mukaan, eikä se koskaan kieltäydy hyppäämästä.

Raulus tietää maastoratsastuksen merkityksen. Se rentoutuu pitkillä ohjilla täysin ja pärskii iloisesti mennessään. Mitä pidemmän lenkin teet, sen tyytyväisempi Raulus on. Järven rannan laukkasuora saa sen aina villiintymään ja ori laukkaa aivan päätöntä vauhtia suoran toiseen päähän. Raulusta ei kannata pelätä, sillä innostuksestaan huolimatta se ei ryöstä tai pukittele. Itse veteen meneminen on Rauluksesta vähän jännää, mutta kyllä se sinne menee, vielä paremmin jos kaverihevonen menee ensin. Raulus ei pidä uimisesta, mutta kahlailee vatsaansa myöten rantavesissä.

Raulus on jo oppinut, miten tärkeää sen on näyttää parhaansa kilpailuissa. Nykyisin ori ei lainkaan temmellä ja kerää huomiota itseensä, vaan keskittyy suoritukseensa. Raulus toimii hienosti kaikissa paikoissa, eikä arastele uusien paikkojen kummastuksia. Koulukilpailuisa Raulus keskittyy hienosti ja ehkä vähän paremmin, kuin estekisoissa, jossa on usein enemmän hulinaa. Raulus on niin uppoutunut suoritukseensa, ettei se ehdi kummastella tammoja tai muiden oriiden mahtailuja. Estekilpailuissa on melkolailla samajuttu, vaikkakin välillä tuppaa muoto nousemaan ja pää heilumaan ylös-alas suunnassa. Raulus hyppää hyvin ja ehkä hitusen paremmin, kuin kotonaan. Kilpailupaineet saavat sen antamaan parhaansa, myöskin ponnistuksissa. Näyttelyissä, kun ei tarvitse kauheasti keskittyä fyysiseen työhön, Rauluksella on aikaa hönnystellä ympäriinsä. Usein se esiintyykin tavallista ryhdikkäämpänä tuomareille, koska neideille täytyy hieman rehvastella. Missään tapauksessa ori ei ole mahdoton käsitellä, vaan pysyy kyllä kiltisti kontrollissa ihan maasta käsinkin.

Sukutaulu- ja tutkimus

i.   Freund Brutal          friisiläinen, musta, 163 cm	ii. Nicorico LAC
	ie.  LeLa's Iskela Evol
e.   Duren Yuna             friisiläinen, musta, 152 cm	ei.  Duren Hakun
	ee.  Duren Wopkje

Rauluksen isä Freund Brutal on upeaakin upeampi friisiläisori Kings Roadista. Ori on syntynyt ja kasvanut Kings Roadissa, ja sen on koko tänä aikana omistanut Alexiina C. Freund Brutalia kutsutaan kotoisasti Brutukseksi, väriltään hän on kokomusta ilman mitään merkkejä. Brutus on koulupainotteinen, ja ori on mennyt aina tasolla vaativa A saakka. Kilpaillut ori ei ole vielä paljoakaan, vain kerran se on pyörähtänyt näyttelyissä hakien luokkavoittajan tittelin ja irtoSERTin. Brutus on käynyt pyörähtämässä friisiläishevosten laatuarvostelussa, ja siellä se palkittiin EFLA-III tittelillä. Jälkeläisiä Brutuksella on vain yksi, eli meidän Raulus.

Isänisä Nicorico LAC on koulupainotteinen friisiläisori Huttiksen tapaan. Sen lisäksi, että Huttis on kasvattanut oriin, tämä omistaa sen myös. Niko on 167 senttimetriä korkea ja täysin musta. Niko ei ole lainkaan tumpput hevonen, ja se menee aina Grand Prix tason koulua. Luonteeltaan persoonallinen ja innokas oripoika on kerännyt tähän mennessä kisannut kiitettävästi sekä koulua, että esteitä. Näyttelyissä Niko on käynyt kolmesti, ja yksissä se oli viides luokkavoittaja, ja sai kunniamaininnan sekä jalostukseen suosittelun. Jälkeläisiä Nikolla on vain yksi.

Isänemä LeLa's Iskela Evol on koulupainotteinen friisiläistamma P-Chan Legend Lagoonista tyyliin. Tamman omistaa cherryni. Kutsumanimeltään Eve, on musta 162 senttimetriä korkea kovantason kouluhevonen. Tamma menee aina Int I -tasolla. Eve on känyt kymmenisen kilpailua läpi ja mukaan on tarttunut parisen sijoitusta. Siitä huolimatta tammaa kehutaan oikein kapasiteetikkaaksi ja mukavaksi hevoseksi! Jälkeläisiä Evellä on vain Freund Brutal.

Emä Duren Yuna on on yersinion Durenin siittolassa kasvattama ja omistama friisiläistamma. Kotoisammin Uuna, on 152 senttimetriä korkea ja väritykseltään täysin musta. Uunalla ei ole kummoista kilpailukokemusta, mutta se on koulutettu suorittamaan aina Int II -tasolla. Luonteeltaan Uuna on hieman barbimainen diiva, mutta on se ihan miellyttävä hevonen siitä huolimatta. Jälkeläisiä Uunalla on vain yksi kappale, ja sehän on meidän pikku Rauluksemme!

Emänisä Duren Hakun on musta friisiläisori myöskin yersinion ja Durenin tapaan. Hakun on täysin musta ja kokoa siltä löytyy aina 167 senttimetriä. Hakun ei ole kilpaillut, mutta se on koulutettu aina tasolle Vaativa A asti. Hypyt Hakunilta onnistuu siinä 80 senttimetrin tasolla. Siitä huolimatta orilla on edessään kouluhevosen ura, ja koulupainotteisena siis mennään.

Emänemä Duren Wopkje on jo tutuksi tulleen Durenin ja yersinion kasvattama ja omistama friisiläistamma. Wopkje on jopa 157 senttimetriä korkea ja täysin pikimusta hänkin. Koulutustaso tammalla on vaativa A, ja koulupainotteisena on tarkoitus kisata. Wopkjella on kaksi jälkeläistä, toinen niistä on ori ja toinen tamma.

Jälkeläisinfo

Rakennekuva

Valmentautuminen

Kilpailukalenteri